Mustaa ja valkoista laitetaan, minun käteni maalaa maisemaa

Tänään oli aika ankea päivä. Heräsin myöhään, mutta lähdin innoissani kouluun, koska lukujärjestyksen mukaan meillä piti olla luovaa kirjoittamista. Ja vitut, opettaja oli kipeenä ja meillä olis ollu itsenäistä työskentelyä. Mä lähin siinä vaiheessa tallille.

Päivän asu oli tosi nopeasti puettu, mutta tykkäsin kyllä. Pitäis varmaan aina herätä vähän myöhässä, niin pysyis tää pukeutuminen tämmösenä yksinkertaisen tyylikkäänä. Mä nimittäin aina vähän yliyritän ku on aikaa ja lopputuloksena on mitä ihmeellisimpiä viritelmiä... Mutta varman päälle ottaminen on vähän tylsää!

Tota hametta en ollutkaan ennen ees käyttäny... Tää on niin parasta, ku en oo ostanu uusia vaatteita pitkään aikaan, ja yhä edelleen löytyisi uusia vaatteita vaikka millä mitalla. Oon kyllä huomannu, etten enää ees niin halua ostaa uusia vaatteita, hyvä minä :)

Tänäänhän alkoi myös yhteishaku toisen asteen koulutuksiin ja allekirjoittaneella on melkoinen paniikki aiheesta mikä minusta nyt oikein isona tuleekaan... Tai itseasiassa tiedän, mihin haluaisin hakea, mutta paikkakunnat ovat vielä vähän kysymysmerkki. No, jospa se tästä.

Time to say goodbye

Huhh, selvisin hengissä tästä viikonlopusta! Mulla oli nimittäin yövuorot perjantaina ja lauantaina ja sit vielä perjantai-iltana ja tänään päivällä yhtä toista, salamyhkäistä työtä. Ja tietysti hevonenkin on pitäny käydä hoitamassa. Nukkunu oon yhteensä ehkä 11 tuntia, mutta ei nuorena edelleenkään tarvi nukkua, eihän? Harmi vaan, että en oo enää niin kovin nuori...

Päivän asussa ei siis tosiaankaan ole mitään uutta, mutta oli pakko kuvata, kun mun hiukset oli noin hyvin! Pitäis varmaan aina mennä nukkumaan hiukset märkinä.

Oon tässä miettiny, että en jaksa enää yhtään ihmisiä, jotka vaan haukkuu mua koko ajan. Tai jotka uskoo mielummin jotain tutun tuttua ku minua, omaa lastaan. Ja kyllä, puhun siis äitistä :D Mut siis ihan oikeasti, jäin eilen aika sanattomaksi, kun kuulin, että olen kavereiden poikaystäviä VARASTELEVA lumppu, joka vaan bilettää, eikä käy koulussa, tallista ja hevosen hoidosta puhumattakaan. Ensinnäkin, kenen poikaystävän mä oon varastanu? :D Ja toiseksi, en ole tässä ihan hetkeen muuta tehnytkään, kuin käyny koulussa, tallilla ja töissä, joissa käyn siis vain siksi, että saisin sen kopukan elätettyä. Että jos siitä huolimatta olen paha ihminen, niin antaa olla. En vaan jaksa.

Onneks sentään näytän ihan pirun hyvältä.

Vähän masentaa myös se, että itse en ole käynyt missään joulun jälkeen (Piippolaa ja Kärsämäkeä EI lasketa) ja sitten kaveri valittaa, että on tylsää ja kertoo heti seuraavaksi heränneensä Asan ja Polarsoulin vierestä ja olleensa niiden keikalla bäkkärillä ja jatkoilla ja mitähän kaikkea. Että moro.

Että semmosta. Jos joku haluaa majoittaa johonkin linnaansa ens kesäksi rahattoman tytön, kaks kissaa ja hevosen, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä! :)

Felix Zenger

Näin Felix Zengerin ensimmäistä kertaa Don Johnson Big Bandin keikalla Provinssissa 2009 ja voi pojat, se oli niin rakkautta ensi kuulemalla ja noh, toki silmäykselläkin ;) Miten joku voikaan olla a) noin söpö ja b) noin uskomattoman lahjakas? Ihan epistä.

Ja vaatimatonkin vielä! Kannattaa kattoa toi Maria!, jos ette oo vielä kattoneet. Awwww! (Kannattaa tsekata myös toi Ville Larinto tosta alusta :P)

Felix on siis suomalainen, 24-vuotias beatboxaaja. Ja hemmetin hyvä sellainen.



Tää biisi on jotain aivan uskomatonta. Toi biitti on jotenkin niin surumielinen ja Asa nyt on aina mahtava. Ja kyllähän tuo Kartsakin varsin komeasti vetää. Oon kuunnellu tän biisin tässä parin viime päivän aikana ehkä 20 kertaa ja tykkään tästä vaan joka kerralla enemmän.

Felixiltä ilmestyy siis nyt keväällä debyyttialbumi ja toi Pitkät päivät täällä on sen eka sinkku. Ja sehän on tosiaan myös Kari Tapion viimeinen nauhoitus.

Oon viettäny koko illan kaikkia Felix-juttuja kuolaten, joten jos teilläkin ilmenee samanlaisia mielihaluja, niin lisää löytyy ainakin täältä, täältä ja täältä!


Löytyykö muita faneja? :)

Kun runosuoni ei syki, vaikka runotytöltä näytänkin.

Kukkais- /koulutyttömeiningillä jatketaan...

Toivottavasti nää kengät ei hajoa ikinä.

Välillä onnistuu, välillä ei :D

I can change, I can change, I can change...

Mulla on pieni ongelma. Tai oikeastaan iso. Sen nimi on raha. Mulla ei nimittäin oo sitä.

Mä en yksinkertaisesti osaa elää opiskelijabudjetilla. Oon ollu jostain 16-vuotiaasta lähes joka viikonloppu ja loma töissä, joten rahaa on myöskin ollut aina ihan jonkin verran käytettävissä. Onhan mulla aina välillä menny tuhlaaminen vähän yli, mut sit oon vaan ollu pari viikkoa ostelematta mitään vaatteita ja käyny hurjana töissä ja tadaa, problem solved. Mun menot oli kuitenkin esimerkiks lukioaikoina suhteellisen pienet.

Toista se on nykyään. Mulla menee pelkästään laskuihin kuukausittain se 700 euroa ja siihen sitten kaikki yllättävät menot, ruoka ja muu eläminen päälle. Hups. Ei siis auta muu kuin nipistää menoja sieltä ruuasta ja muusta elämisestä. No shoppailun ja bilettämisenhän mä oon aika lailla lopettanutkin, mutta se ruoka... Oon ihan hemmetin nirso (ei kiitos nuudelit ja hernekeitto yms.) ja sitten muutenkin laiska kokkaamaan (no menkää ite tonne yleiseen, ahtaaseen ja teinien kansoittamaan keittöön kokkaamaan, ei kiitos). Mikä siis neuvoksi? EN TIEDÄ! 

Tänään piristin itseäni panostamalla pukeutumiseen, pitäähän sitä jotain iloa elämässä sentään olla :D Innostuin tämmösestä sihteeri-lookista, josko se auttais mua opiskelemaan ja lukemaan pääsykokeisiin.

Laitoin taas oikein huulipunaakin, mikä näytti vähän koomiselta, koska se oikein korosti sitä faktaa, että mulla ei ole ylähuulta. Oikeasti! :D

En ollu ikinä aikasemmin käyttäny tota paitaa tai hametta! Täähän on aika luksusta, ei mun ees tarvi shoppailla ku omasta vaatekaapistakin löytyy näitä "uusia" vaatteita vaikka kuinka pitkäks aikaa...

Mistä tulikin mieleeni, et ainakin yks mun uudenvuodenlupauksista on pitänyt, eli oon todellakin vähentänyt shoppailua. Voisi suorastaan sanoa, että olen lopettanut sen kokonaan, pakon edessä tosin. Facebookkailuakin olen vähentänyt (se on niin tylsä nykyään), mutta no, kynsienpureskelu jatkuu oikeastaan entistäkin kiivaampana (ku on niin nälkä! :D).

Oon päättäny (nykyään en enää aloita uutta elämää, vaan teen päätöksiä), että lopetan nyt kaikki hömpötykset (eli bilettämisen) ja aloitan uuden (no tulihan se sieltä), kurinalaisen elämän, johon kuuluu ankaraa opiskelua, Lucin treenaamista ja pääsykokeisiin lukemista. Se pääsykokeisiin lukeminen pitäisi aloittaa NYT, mutta aloitan ehkä huomenna :D Ei vaan yksinkertaisesti riitä aikaa. Ai niin, siis nyt pitää siihen sitä aikaa taikoa jostain.

Sit aattelin myös opetella uusi taitoja! Ainakin neulominen (muutakin kuin pipoja ja säärystimiä, niin ja ympyrähuiveja!), ompeleminen ja meikkaaminen olisivat listalla. Miettikää nyt, miten siistiä olis osata noita kunnolla.

Semmosta :) 

I may be bad, but I'm perfectly good at it

En tiiä mikä mua vaivaa, mutta en jaksais enää yhtään käydä baarissa! Olin siis ollu kuus viikkoa (?!!!) tanssimatta ja silti oli lauantaina vähän semmonen plääh-olo. Oon tullu vanhaks o__O

Baariasu oli hämäävän yksinkertainen, vaikka tuo mekon kuosi saakin sen näyttämään hämäävän sekavalta. Mun reivimekko :)

Mun hiukset oli pitkästä aikaa ihan älyttömän hyvin, mut eipä onneks tarvinu tanssia ku puol tuntia niin ne kihartu ja oli yhtä ällöt ku aina. Ja huomatkaa, että olin hihattomalla mekolla julkisella paikalla. Edistystä :D

Koin kauhun hetkiä siellä tanssilattialla, ku yhtäkkiä huomasin, että mun toinen korvis oli tippunu! Onneks löysin sen heti siitä jalkojeni juuresta, olis ollu kauheeta, jos olisin menettäny toisen rakkaista salamakoruistani.
Ja toi rusettikoru on nyt nimetty viralliseksi herutuksenpeittäjäksi, oli pakko tunkea se tähänkin asuun, vaikka se ei siihen niin sopinutkaan. Ainut miinuspuoli oli se, että toi pomppi aika mielenkiintosesti mun tanssiessa (hölskyessä)...

Oon niin ääliö, enkä edes kännissä.

Illan kulusta ei oo oikeen mitään sanottavaa, oli aika mitäänsanomaton ilta. Kahden jälkeen tanssilattialla piti vaihtaa paikkaa 5 minuutin välein, ku kokoajan tuli jotain känniällötyksiä, jotka kävi vielä suoraan kiinni. Hyyyyi. Ja minä kun aattelin, että kaikki ääliöt olis ollu Petri Nygårdia kattomassa Oulaisissa. Hyvä teoria, mutta ei vissiin toiminut. Ja iltahan loppui siihen, että kiristin mun kaverin poikaystävän tanssimaan mun kanssa :D Säälittävyyteni alkaa laskea tasolle, jolla ei ole edes nimeä.

Nam nam

TÖTTÖRÖÖ!

Tiukkaakin tiukemmasta ystävänpäiväkilpailusta voittajaksi selviytyi K. Onnittelut! Ylhäällä näet palkintosi, jonka postitan huomenna. Tämä oli lupaus!

Ihana päivä!

Olen tänään ihan loistavalla tuulella! Siihen on monia syitä:

- Aurinko paistaa ja on lämmintä.

- Kävin pitkästä aikaa ratsastamassa Lucilla ihan kunnolla.

- Ne metsätiet oli aurattu, joten nyt pääsee pitkästä aikaa treenaamaan kunnolla! JEE :D

- Aurinko paistaa ja on lämmintä.

- Mun hiuskriisi katosi lähes kokonaan hiusten värjäyksen myötä. Onhan se malli edelleen ihan perseestä, mutta huomaan vähän väliä tuijottavani itseäni peilistä, miettien, että on se musta vaan upea väri. Note to self: ei enää ikinä kolmen kuukauden juurikasvuja.

- Pääsen tänään bilettämään pitkästä aikaa. Oon ollu viimeks tanssimassa joululoman lopussa. PARTYYYY!

- http://nedroid.com/2009/05/party-cat-full-series/

- Töiden jälkeen aion ottaa rennosti, nautiskella yhden (tai kaksi) Breezeriä salaisista kätköistäni ja valita jotkut kivat bilevaatteet. PARTYYYYY!

- Aurinko paistaa.


On se kumma, miten sää voikaan vaikuttaa pienen ihmisen mielialoihin :D Ainut negatiivinen asia on se, että mulla on hirvee nälkä, mutta onneks pääsen kohta töihin syömään.


Loppuun vielä top5 biisit tämmöiseen oloon.











Toi vika biisi on kyllä vähän läppä. Mutta vaan vähän.

Aurinkoista päivää kaikille ja osallistukaapa vielä äkkiä ystävänpäiväkisaan! :) Keksin siihen ihanan palkinnon.

Hiuskriisi.

Mun hiukset on ihan kamalan näköset.

Tällee suoraan edestä nää on vielä ihan ok:t, kunhan ei ota huomioon tota laatikkomaista mallia.

Mutta sivulta?!?

Takatukka...

...

Toi jäätävä juuriskasvu ei ainakaan auttanut asiaa, onneks sain nää tänään (vihdoin) värjättyä, ja on nää nyt huomattavasti paremmat. Kai nää tästä pikkuhiljaa kasvaa. Tää välivaihe on vaan jotain ihan kauheeta. Nää ei vaan yksinkertaisesti näytä hyvältä, vaikka mitä tekisit. (NÄÄ NÄÄ NÄÄ)

Ja tavoitteenahan on tämä, eli takaisin samaan vanhaan. Mustasta väristä ajattelin kyllä ehkä (?!?) jossain vaiheessa luopua. Kunhan vaan saan rahaa jostain sen verran, että pääsen parturiin...

Flower Power

Pitkästä aikaa esittelemisen arvoinen päivän asu. Mulla alkaa nyt taas koulu aamuisin kaheksalta, joten vaatteiden valitsemiseen ja muuhun laittautumiseen ei ole juurikaan jäänyt aikaa (nousen siis sängystä keskimäärin klo 7.46). Ja sitten on tietysti tää pakkanen, mulla olis mielessä monta kivaa asua, mutta ei niissä tarkenis. Lämpimämmillä keleillä sitten.

Tänään päällä oli siis toi iänikuinen kukkamekko, tää olis luultavasti asia, minkä tulipalosta pelastaisin. Tosin luonnollisesti vasta läppärin jälkeen. Ja jos joku ihmettelee, miksi pelastaisin ensimmäisenä läppärin, vaikka se onkin varmaan rakkaimmista asioistani helpoiten korvattavissa oleva, niin yksinkertaisesti siksi, että olen siitä niin riippuvainen. Miten muuten mä kirjottaisin Facebookkiin statuspäivityksen "pelastui juuri tulipalosta, mutta kaikki omaisuus tuhoutui, yhyy"?

Olis muuten ihan kauheeta, jos mun tavarat palais. Itkisin varmaan monta vuotta niiden perään. Kaikki täydelliset mekot ja kengät olis mennyttä... Ja mähän olen tosiaan ihminen, joka lähestulkoon pelkää laihtumista (josta tosin ei oo pelkoa, päinvastoin), koska sitten vaatteet ei enää istuis.

Jotain uutta tässä asussa kuitenkin oli, huomaako joku mikä? No ei varmaan, joten kerron vastauksen heti. Pidin nimittäin ensimmäistä kertaa vyötä tän mekon kanssa ja tykkäsin kyllä :) Ja tuon vyönhän kanssa pitää aina laittaa noi H&M:n tismalleen samanväriset nillkurit, joiden korot meinas kyllä tappaa mun nilkat tänään. Miten ihmeessä oon joskus tanssinu noilla läpi yön? Oon niin tullu vanhaks :/ Ja liukastakin oli, onneks kaaduin vaan yhesti.

Oon taas tosi viisas ja istun täällä sisällä dataamassa, vaikka ulkona paistaa aurinko ja sitten taas illalla aattelin lähteä kävellen tallille. Ellin logiikka jälleen kerran. Mutta kun en vaan yksinkertaisesti jaksanut lähteä heti koulun jälkeen ja nyt pitää odotella, että pääsee päivälliselle.

P.S. Siellä on kylmä.

Death Of A Disco Dancer

Täällä koulussa oli eilen illalla ystävänpäivädisco tuolla alakerrassa. Olin ihan liekeissä, mikä tuskin yllättänee ketään. Ja tapahtuma oli tosiaan päihteetön. Meillä oli vaan valitettavasti vähän väärää tietoa tapahtuman loppumisajasta, joten saavuimme paikalle vasta puoli yhdeksältä ja kerkesimme näin kreisibailata vain 20 minuuttia - viimeiset 10 minuuttia kun oli taattuun discotyyliin varattu hitaille.

Muuvit on kunnossa.

Discoon olisi pitänyt pukeutua punaiseen, pinkkiin tai valkoiseen. Parhaani tein :D

Mulla on ollu ihan hirvee tankkeri-olo taas tässä viime päivinä ja nää kuvatkin kyllä todistaa, että ruoka-aikaan on tullu oltua ruokalassa (ehehehehehe). Eihän toi löysän yläosan ja korkevyötäröisen hameen kombinaatio tietty mikään imartelevin olekaan, mutta silti! Jotain täytyis varmaan tehdä, harmi vaan ku ei oo rahaa ees salilla käymiseen.

Oon ihan oikeasti ihan helvetin köyhä. Enkä tarkoita nyt mitään sellaista "apua, mulla ei oo varaa käydä baarissa ja ostaa vaatteita"köyhää, niinkuin ennen. Tämä köyhyys on nimittäin mallia "mulla on tonnin edestä laskuja pöytälaatikossa, eikä mitään hajua miten pystyn ikinä maksaa ne".

Olen siis lievästi sanottuna lirissä. Mutta ehkäpä tämä tästä. Jotenkin.

Vois kyllä alottaa semmosen vähän pihimmän elämäntyylin. Se on vaan vähän hankalaa ku on tottunu tämmöseen leveään räppielämään :D Tän kuun oon kuitenkin eläny ihan todella säästäväisesti, pakon edestä tosin. Hankalahan se on tuhlata, jos tilillä/kukkarossa ei ole yhtään mitään ja laskuja vaan kasaantuu päivä päivältä enemmän.

Ystävänpäivä

Ystävänpäivä on mun mielestä ehkä yks maailman ihanimmista päivistä. Tää suomalainen ystävänpäivä nyt on aika laimea versio jenkkien valentine's daysta (haluaisin muuten niin kokea sen vielä joku päivä!), mutta on tääkin ihan kiva. Kaikki missä on paljon rakkautta, romantiikkaa, sydämiä, nössöilyä, söpöilyä ja haleja käy mulle. Oon ihan outo nykyään :D

Pukeuduin luonnollisesti päivän teeman mukaisesti sydämiin ja pitsiin. Ja yritin tunnin ja sadan kuvan ajan ottaa itestäni semmosta ihanaa söpöilykuvaa, mut ei oikein onnistunu :D

"Mää en nyt jaksa rueta säätämään, äkkiä vaan automaattiasetuksilla räiskäsen salamalla päin näköä"

"Siristän silmiä tällee tosi seksikkäästi ja nostan vähän leukaa, niin näytän ehkä siltä, et mulla olis vaan yks leuka"

Mut tuli niitä oikeesti söpöjäkin!

Söpöily 1.

Söpöily 2.

Söpöily 3.

Söpöily 4.

Söpöily 5.

 Ja sit vielä koko asu, josta vähän surkea kuva, pahoittelen jälleen kerran.

Ja ystävänpäivän kunniaksi, tadaa, KILPAILU!

Kaipaan vähän jotain awwwww-rakkautta, joten odotan innolla ihania tarinoita! Ja tämä ei tosiaan ole mikään arvonta, vaan minä itse valitsen ihanimman kommentin voittajaksi. Ja palkinto on huippusalainen yllätys (lue: en vielä tiiä mikä se on, mutta halusin nyt kuitenkin pistää kilpailun pystyyn). Mutta vakuutan, että se on osallistumisen arvoinen ja tulee tällä kertaa perillekin ehkä vähän nopeammin kuin se arvonnan palkinto :D

Kilpailuaikaa on sunnuntaihin 20.2 klo 18.00 asti. Hyvää ystävänpäivää kaikille!

20

Meikähän täytti tosiaan pyöreät kaksikymmentä vuotta tuossa muutama viikko takaperin. En ole siitä (kai?) hirveästi vielä täällä blogissa huudellut, mutta nyt kun juhlistakin on toivuttu (:D), niin ehkä olisi aika.

Jossain vaiheessahan mulla oli ihan älytön ikäkriisi, mutta tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen ikääni :) 20-vuotias sentään kuulostaa aikuiselta, toisin kuin 19, joka nyt on siinä mielessä paska ikä, että sillon et ole oikeastaan enää teini, mutta et oikein aikuinenkaan. Ja minähän olen aikuinen, ainakin aina välillä.

Sain ihan käsittämättömän hienoja synttärikortteja! Kiitoksia kaikille :)

Anulta ja Ninniltä tuli tämmönen isohkon puoleinen kortti, jossa oli kaikkia kivoja tekstejä. Meikän suosikki oli toi riemukas räppääjä, niin minä!

Tässä kortit Sipeltä, Jenniltä, Kaisalta, Jennyltä & Sannalta, Ainolta ja tuo prinsessakortti on yllättäen äitiltä :D

Sit sain myös upeita lahjoja ja tunsin oloni surkeaksi kaveriksi, en ehkä ole ihan näiden arvoinen...

Superhieno kasettikoru Ainolta.

Why Stupid-opaskirja Kaisalta ja Suuri Suomalainen Vitutuskirja Jeminalta! Puhdasta mahtavuutta. 

Sit sain myös Sipeltä pellillisen pizzaa (:D).