Julma-Henri & Syrjäytyneet

Mä rakastan Julma-Henriä & Syrjäytyneitä. Joskus aikoinaan (esimerkiksi viime talvena) tätä tuli kuunneltua ihan todella, todella paljon. Kuitenkin tänään koulussa sattumalta youtubessa näihin törmätessäni tajusin, ettei nää kolahda enää alkuunkaan samalla tavalla kuin ennen. En keksi muuta selitystä, kuin sen, että mulla menee nykyään oikeesti aika paljon paremmin kuin itse tajuankaan. Se on hyvä se :)









Mut oon mä siitä huolimatta kuunnellut näitä nyt koko koulupäivän ja hyvin toimii. Ero on vaan siinä, ettei nää biisit enää oo ku suoraan mun elämästä.



^^Yhet parhaista lyriikoista ikinä.

Tyyli-idolina Emily Fitch

 Mun on aina tosi vaikea sanoa,että mistä mä saan inspiraatiota pukeutumiseeni. Sitähän tulee kaikkialta, lehdistä, kirjoista, telkkarista, leffoista, kaduilta jne. Mun on myös tosi vaikeeta nimetä jotain tiettyjä tyyli-idoleitani, mutta aattelin nyt esitellä muutaman mieleeni tulleen tässä kevään mittaan ja pukeutua myös niitten inspiroimiin asuihin.

Tän päivän asun innoittajana on siis brittiläisestä Skins-tv-sarjasta tuttu Emily Fitch, eli se kiltimpi niistä kuumista kaksosista. Emilyn tyyli on ainakin omasta mielestäni melko värikäs, tyttömäinen ja yksinkertaisesti söpö. Miten onnistuin mielestänne sen jäljittelemisessä?

Itselleni on Emilystä jääneet mieleen erityisesti rusetit, mutta jotenkin ne puuttuivat kokonaan kaikista löytämistäni kuvista...? Olen joko surkea googlaaja tai keksinyt päästäni ne hemmetin rusetit.

Haluun punaset hiukset, haluun, HALUUN.

Wnb-kovis?

Mitä voin odottaa elämältä, vuoden kuluttua vähäisemmältä

Petin hienosti oman suunnitelmani ja pukeuduin perjantaina kukkamekkoon. Mutta kun teki niin mieli ja mulla oli synttärit ja synttäreinähän saa tunnetusti tehdä mitä haluaa...

Tää mekko herätti aika paljon tunteita ihmisissä. Mun entinen baletinopettaja tuli esimerkiks ruokalassa kehumaan tätä ja sanomaan, että näytän niin taiteilijalta, että mun on pakko tulla takasin tanssilinjalle. Sit yks mummo rupes juttelemaan mulle ku jollekin vanhalle tutulle ku mulla oli kuulemma niin ihana mekko jne jne jne.

Yritin mä vähän panostaa ja laittaa tollasen villaisen neuletakin, mutta aika säälittäväks yritykseks se jäi. Oli nimittäin niin kuuma, etten voinu pitää tota neulettä ku just tuon kuvan ottamisen ajan :D

Mitä, minä, 20? Jos mä laitan tälläsen kukkahörselökermakakkumekon ja wnb-keesikampauksen ja rusettikorun, niin en varmasti näytä niin vanhalta!

It's like one step forward and two steps back

On se vaan outoa, ettei elämässä voi ikinä olla kaikki hyvin. Aina kun saa yhden asian korjattua, niin seuraava onkin jo vituillaan. Tällä hetkellä oon niin rahapulassa, etten ehkä koskaan. Pitäis vissiin vähän hillitä tätä elämäntyyliä, onneks mulla on nyt joka viikonloppu töitä. Ja onhan tässä tullu juhlittuakin...

Torstain villapaita oli vain tuollainen ohuehko neule, mutta menköön nyt tämän kerran. Tästäkin asusta tykkäsin todella paljon!

Oon vähän surullinen.

villapaitailua osa 3

Minä tykkäsin, muut nähtävästi ei. Jouduin tänään syömään sekä lounaan että päivällisen yksin. Tai no kummallakin aterialla mulle kyllä tuli aina joku kaveri sit ku ne tuli syömään, mut alussa söin yksin, eli olin saletisti luotaantyötävä. Jos ette ymmärtäny, niin ei oo uutta.

Pakko muuten kertoa siitä, kun kävin tänään kaupassa ekan kerran tällä viikolla! Nostin kakskymppiä käteistä ja päätin, että se saa luvan riittää (ostin siis lähinnä kaikkia herkkuja, yllätys :D). No, mun ostokset makso 20,02 eli tasan kakskymmpiä :O Sit vielä mietin et pitäiskö mun ostaa muovipussi vai ei, ku mulla oli mukana vaan semmonen H&M:n välikokoinen muovipussi, mut noin viiden minuutin asettelun jälkeen kaikki ostokset mahtu siihen juuri ja juuri. Siis eikö ollukin siisti reissu? Selvästi jotkut jumalat ymmärtää, et mulle pitää korvata kassapojan puuttuminen. Kyllä jotain iloa pitää sentään kaupassa käynnistä saada.

villapaitailua 1 & 2

Mulle on tapahtunu jotain tosi outoa; oon nimittäin nykyään ihan älyttömän ahkera opiskelija! Esimerkiksi eilen olin niin keskittynyt lyhytelokuvan leikkaamiseen, etten ees tajunnut, että kaikki muut häipyivät paikalta... Voin taata, että noin ei ole ikinä ennen tapahtunut, eikä varmaan tule toiste tapahtumaankaan, yleensä kun se on meikäläinen, joka häipyy koulusta ensimmäisenä. 

Tänään taas unohdin kokonaan, että mun piti kirjoittaa tää postaus tän koulupäivän aikana, vaikka oikein aamulla latasin kuvat valmiiksi ja kaikkea. Oon vaan ahkeroinu niin kauheesti. Ja vähän vaan surffailin eri yliopistojen sivuilla ja kattelin noita valintaperusteita. Oli aika masentavaa, näillä papereilla kun ei pääse eteen eikä takas. Sain yleensä aina puolet niistä ylioppilastodistuksen maksimipisteistä, mikä on ärsyttävää! Jos nimittäin jotain elämässä vihaan, niin keskinkertaisuutta.

Tää maanantain asu oli jotain niin hirveetä, että ilman tätä teemaviikkoa olisi kyllä jäänyt julkaisematta. Mutta joo, tässä esimerkki siitä, kuinka villapaitaa ei kannata pukea.

Eilen päätin sitten pistää parastani ja tästä asusta tykkäsinkin paljon! :) Koulussa mulla oli aika vahva meikki ja hiukset pörrössä.

Nää loput kuvat onkin sit otettu illalla ku olin käyny suihkussa, niin näissä tää meikki ja hiukset on mun makuun vähän turhan laimeat tohon villapaitaan yhdistettyinä. Yksikin konservatiivinen asia asussa oikeuttaa kaiken muun vetämisen överiksi. Ellin pukeutumissäännöt, osa 94949494.

Noi pinkit sukkahousut on itsessään ihan liian smurffimaiset, mutta noiden pitsisukkisten kanssa väri tummenee just sopivaksi.

Tää villapaita on aika karmivan nukkainen, mutta aivan ihana päällä ja kirpparin ilmaislaatikosta kotoisin. Ja kyllä, noi kukat on täsmälleen samaa sävyä ku noi sukkikset. Mätsäys on iloni aina vaan.

Tulkoon vaan silmitön talvi, järjetön sää, meitä ei kylmetä routa ja jää

Mua ärsyttää ihan suunnattomasti se, että joka paikassa hehkutetaan kevättä ja kevätmuotia. Nyt on jumalauta TAMMIKUU?!? Mun mielestä helmikuu ja maaliskuukin ovat vielä ihan sataprosenttisiä talvikuukausia, huhtikuussa voi sitten vähän niinku alkaa mietiskelemään, että jaa, pitäisköhän tätä toppatakin kaulusta vähän raottaa vai ei.

 En ite oo todellakaan mikään talvi-ihminen, mutta vielä vähemmän tykkään kesästä. Kevät ja etenkin syksy ovat vuodenaikoja minun makuuni ♥ Tämän vuoden kevätmuotikaan ei liiemmin innosta (joku 70-luku, yäk), mutta onneksi pukeudun rakkaisiin kukkamekkoihini tasapuolisesti ympäri vuoden. Jossain paskablogissa kuitenkin kehotettiin pukeutumaan kukkamekkoihin näin kevään kunniaksi (edelleenkin: mikä vitun kevät? Nyt on keskitalvi!!!), joten päätin sitten laittaa kukkamekot pannaan vähäksi aikaa ja käydä vastataistoon VILLAPAIDOILLA, noilla talvistakin talvisemmilla vaatekappaleilla. Oma villapaitakokoelmanihan lähentelee lähes kukkamekkokokoelmani mittoja, joten valinnanvaraa löytyy. Valitettavan harvoin niitä kuitenkin tulee pidettyä (no ku ne on kuumia ja kutittaa ja pistelee).


Täten julistan siis seuraavan viikon villapaitaviikoksi ja haastan itseni pukemaan päälleni joka päivä erilaisen villapaidan. Jos siltä tuntuu, niin tätä talven ilosanomaa saa toki julistaa muutkin :>

Aivan ihanat nää hiukset!

Jotekin ne omat villapaidat ei nyt enää näytäkään niin kivoilta näiden kuvien jälkeen... Se siitä inspiraatiosta.

Arvonnan tulokset (rummun pärinää)

Jeps, elikkä ensimmäinen järjestämäni arvonta on nyt saatu kunniakkaasti päätökseen. Kiitokset kaikille teille miljoonille osallistujille! Viime vuoden hienoimmaksi asuksi valikoitui peräti kahden äänen voimin asu numero 28.




Parhaan kommentin palkinnon (jos sellainen jaettaisiin) saisi ehdottomasti Anna: "Ku näin ton kuvan ekan kerran niin menin nyyhkimään Petelle ku en näytä samalta :D" Anna, mä tiedän, että se on kovaa, mutta lohdutukseksesi voin sanoa, että MINÄKIN nyyhkin tätä kuvaa siihen kollaasiin valitessani Sirrille, että yhyy, miten mä oon joskus näyttäny noin hyvältä ja ennen kaikkea miksen näytä enää?!?! Noi hiukset sen tekee, kai?


Olitte aika pitkälti samaa mieltä mun kanssa noista vuoden parhaista asuista, tässä vielä pari muuta omaa suosikkiani.










Niin ja suuren ja hienon palkinnon voitti nimimerkki Sitron. Onnittelut! :) En oo vielä suunnitellu, miten saan suhun yhteyden, mutta oot joka tapauksessa VOITTAJA.

Voihan tätä vaatteiden ostamisen vähentämiseksikin kutsua, mutta...

Viime lauantaina kävin kierrätyskeskuksella ihan vaan siksi, että elämä oli niin tylsää. (Pitäis muuten keksiä jotain korvaavaa tekemistä shoppailulle, hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.) Kannatti kyllä mennä, tein ihan mahtavia löytöjä.

Valkoinen söpistelyneulehattu (H&M).

Neulehuppari on vähän lyhyt, mut just passeli mekkojen kanssa.

 

Tää on jotain niin parasta! Nanson miesten T-paita on mulle just täydellinen mekkona.

H&M:n sinikukkakuviollinen mekko ei ole malliltaan ihan minun tyyliäni, mutta kuosi on niin ihana, että eiköhän tätä tule käytettyä tuosta yläkropan kutistuvuus-efektistä huolimatta. Ja tietäisittepä vaan, että kuinka kauan olen ettinyt tommosta pitkää neuletakkia ja kaiken huipuksi toi löyty ilmaiskorista... Ja ihan loistavassa kunnossa vielä.

 

Sit löysin mustat toppahousut, kaulahuivin (en vaan voi vastustaa ruutukuviota), kaks alusmekkoa, kaks paitaa lisää ilmaislaatikosta (valkoinen ja ruudullinen) sekä kolme kirjaa.

Ostokset maksoivat 0,50-2 euroa kappale (noi kirjat oli kalleimpia) ja yhteensä tämä kaikki tuli maksamaan 9 euroa, kun vielä 4H:n jäsenenä sain -10% alennusta. Kannatti mennä.

I've been waiting all my life to leave you

Päivän sana oli viettely. Ulkonäöllisesti onnistuin siinä mielestäni melko hyvin, mutta muuten meni aika lailla penkin alle. Mutta tarkemmin ajateltuna eipä tuolla ole niin väliäkään. Tähän postaukseen saa sitten jättää treffipyyntöjä ja semmosia "aah, olet niin kuuma"-kommentteja, koska believe it or not, olen niiden tarpeessa.

Tämän illan löytö on norjalainen folktronica (ei hajuakaan mitä tämä on, mutta näin Spotify sitä kuvaili) yhtye nimeltä Flunk. Voiko ihmiseen rakastua musiikkimaun perusteella? Tiedän nimittäin eräästä ihmisestä vain sen, että hän kuuntelee tätä ja Portisheadia ja Massive Attackia ja Ladytronia jajajajaja...

AI NIIN, se arvonta. Julistan tulokset huomenna, mutta se on siis päättynyt :D