Mä rakastan Julma-Henriä & Syrjäytyneitä. Joskus aikoinaan (esimerkiksi viime talvena) tätä tuli kuunneltua ihan todella, todella paljon. Kuitenkin tänään koulussa sattumalta youtubessa näihin törmätessäni tajusin, ettei nää kolahda enää alkuunkaan samalla tavalla kuin ennen. En keksi muuta selitystä, kuin sen, että mulla menee nykyään oikeesti aika paljon paremmin kuin itse tajuankaan. Se on hyvä se :)
Mut oon mä siitä huolimatta kuunnellut näitä nyt koko koulupäivän ja hyvin toimii. Ero on vaan siinä, ettei nää biisit enää oo ku suoraan mun elämästä.
^^Yhet parhaista lyriikoista ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jee! :D